tiistai 18. lokakuuta 2016

Otson vesitysesitys- keskuspuiston pelastus?

Olen juuri viettämässä syyslomaa Tallinnan ihanassa auringonpaisteessa. Minun piti lähteä nuorempien kanssa Lennusadamaan katsomaan viikinkinäyttelyä. Mutta ei, Helsingin vihreät cityviikingit taustajoukkoineen pakottivat minut jäämään Toompean mäelle. Miksikö? Onhan asioilla jokin arvojärjestys?  On, mutta silti oli pakko jäädä ihmettelemään tuota ystäväni ykkösviikingin Otso Kivekkään tekemää ehdotusta.  Sehän taisi tulla kaupunginhallituksen pöytäkirjaan ikään kuin lievennyksenä uuden yleiskaavan keskuspuistoon kohdistamaan hyökkäykseen. Otso taisi FB:ssään muotoilla asian jotenkin näin: ”Yleiskaavaa hyväksyttäessä siihen lisättiin yksimielisesti kirjaus, jonka mukaan Hämeenlinnan bulevardi ja keskuspuisto sovitetaan yhteen niin, että keskuspuistoon kajotaan mahdollisimman vähän. Esimerkkinä tarkoitetusta toimii Viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmassa esitetty kapein vaihtoehto .”

Hävittiin 4-10
Vassareiden vastaehdotus kaatui kaupunginhallituksessa 10-4. Futiksessa tuo olisi ollut katastrofi. Pelitulokseen pettynyt Paavo Arhinmäki arvostelee lisäkirjausta siitä, ettei se ole sitova. Kokkarit, vihreät ja demarit syyttelevät puolestaan vassareita petturuudesta. Pajamäki sanoo että keskuspuistoon rakentamalla turvataan Helsingin asuntuotanto. Männistö säestää. Karin Taipale hengästyy. Hän oli hankkinut entiseltä alaiseltaan privaattilausunnon. Lauri Jääskeläinen lausui bulevardien poistamisen olevan oleellinen muutos yleiskaavassa. Miksi hän bulevardeista kirjoitti? Nyt ei oltu poistamassa bulevardeja. Oltiin vain poistamassa keskuspuiston päältä 8000 asukkaan asumismahdollisuutta. Siihenkö sortuisi Helsingin asuntotuotanto?  Tuohan on 3 % koko kasvutavoitteesta. Siihen verrattuna 100 vuotta säilynyt keskuspuisto – sorom noo! Eliel Saarinen sijoitti muuten Töölönlahdelle 0,5 milj. k-m2. Siihen olisi mahtunut 25000 asukasta. No jos ei millään ole mitään väliä niin olisihan tuossa Helsingille lisäkasvun elkeitä! Päästäisiin metropoliksi.

Nuoret vihaiset miehet puhuvat
Minä olen keskuspuiston asukas - tai ainakin lähin asukas. Pirkkolan urheilupuiston urheilukentän kuulantyöntöringistä mitattuna etäisyyttä on 200 metriä. Saatan olla siis jäävi? Mutta kukaan ei ole vielä puheoikeuttani kiistänyt. Joten puhutaan rohkeasti. Et kai luule että kirjoitan keskuspuistosta kiusantekomielessä. Olen kirjoittanut siitä jo niin monta kertaa, että kiusaan lähinnä itseäni.  Pahinta on, ettei kaupungilla kukaan tunnu noteeraavan tekstejäni. Ei silti, ei muitakaan noteerata. Tässä käytetään valtaa. Miten Syrjänen sanoikaan lausunnossaan: ”Kaupungin asiantuntijalautakunnat, yleisten töiden lautakunta, liikuntalautakunta ja ympäristölautakunta ovat yleiskaavasta antamissaan lausunnoissa yksimielisesti vastustaneet lisärakentamista Keskuspuistoon.” Toistakymmentätuhatta kansalaista on allekirjoittanut keskuspuistoa puolustavan adressin. Mutta, helsinkiläiseen demokratian arvomaailmaan ei näytä kuuluvan luonto tai vapaa-aika. Arvomaailmassa nousee korkeimmalle kasvu ja kilpailu. Luulisi niiden neljän kuuluvan yhteen. Mutta eivät kuulu. Nuoret vihaiset miehet ovat puhuneet. Ajetaan täydellä kaasulla päin seinää. Seinän takana lymyää segregaatio.

Hesarin mukaan he sanoivat näin:
”Kaupunginhallitus kirjasi vastuullisen ja tarkentavan jatkosuunnitteluohjeen”, Sdp:n ryhmänjohtaja Osku Pajamäki sanoi. ”Pidimme tärkeänä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan luontoarvot ja kosketaan Keskuspuistoon mahdollisimman vähän – kuitenkin huomioiden bulevardisointi ja se asuntorakentamisen suunnittelu, mitä alueelle on tehty”, kokoomuksen ryhmänjohtaja Lasse Männistö sanoi.  ”Nyt saatiin varmistettua, että Keskuspuistossa ei lähdetä rakentamaan syvälle puistoon vaan moottoritien varteen niin, että rakentaminen suojaa puistoa”, vihreiden ryhmänjohtaja Otso Kivekäs sanoi. Hetkinen – moottoritienkö varteen?

Tuli täsmällisesti selväksi?
  
Kaupunginhallituksen jatkoon äänestämän ehdotuksen ideana on korkeiden rakennusten sijoittaminen bulevardin varteen melumuuriksi keskuspuiston puolelle. Kahden korttelin levyisenä ja rinnakkaiskadulla varustettuna kortteleita on Metsäläntien liittymän kohdalla 250 metrin matkalla ja radan pohjoispuolella 200 metrin matkalla. Talot ovat korkeita tornimaisia levyjä. Kerroksia saattaa olla 15. Rakennusten varjoon jää Haagan matalampaa rakennuskantaa.

Numeroita
Niin, mitä tarkoittaakaan käytännössä Otson esittämä vesitysesitys? Otin vihersuunnitelmasta Otson liitteeksi sijoittaman kuvan, piirtelin korttelit väylän varteen ja laskin neliöt. Havaitsin kyllä eräät korttelit varsinkin Nuijamiestentien varrella nykysanoja käyttääkseni haasteellisiksi. Vai mitä olet mieltä kahden kadun, yhden bulevardi ja yhden tavallisen kadun väliin jäävästä 40 metrin levyisestä korttelista jonka pituus on puoli kilometriä. Mahtuuko siihen asuinkortteleita? Ovatko ne hienoja asuinpaikkoja? No, unohdetaan nämä maalliset ja katsotaan mitä saatiin räknättyä.

Kaupunginhallituksen päätökseen liittyvän mallin mukaan uutta rakentamista sijoitettaisiin  Hämeenlinnanväylän varteen lähinnä välilleTurun rata – Pirkkolantien pohjoispuoli. Rakentamatta jäisi  Pirkkolan urheilupuiston kohta. Asukkaita osoitetuille alueille mahtuisi  kolmosen tonttitehokkuudella 10000 henkeä. Korttelitehokkuudeksi tuli 1,7.

Otettiinko päätöksessä kantaa  Lääkärinkadun varren noin 800-1000 asukkaan kortteliin. Siitä ei mainita mitään. Kysymyksessä on tärkeä osa keskuspuistoa. Otso, unohtuiko se? En lainkaan kysele sellaisten alueiden perään jotka ovat jo nyt rakennettuja. Kyselen vain keskuspuistosta.

Onko tehdyssä päätöksessä järkeä?  Paljonko keskuspuistoon sijoitettuja pikseleitä säästyi? Huopalahden radasta pohjoiseen yleiskaavassa on noin 414000 maa-m2 rakennuskäyttöön.  Kaupunginhallituksen esityksessä eli vesitysesityksessä on noin 317000 maa-m2. Tuo tarkoittaa että pikseleitä säästyi 10 kpl eli saman verran hehtaareita. Ehkä enemmänkin. Nyt on tehokkuutta nostettava. Minun laskelmassani korttelitehokkuus on yleiskaavassa ek= 1,2. Kaupunginhallituksen esityksessä se olisi ek=1,7. Ylöspäin mennään. Huimasti. Kuvassa on pari näkymää persoonallisesta nelikopterista. Kohtahan me liikumme sellaisilla jos tulevaisuususkoisiin on uskomista. Katso pikselien reunat. Puisto kasvaa silmissä korkeiden rakennusten katveessa.

Katsotaan vielä paljonko asukkaita mahtuisi puheenaolevalle alueelle Kehä l:n ja Nordenskiöldinkadun välille. Nämä luvut siis noin 25000 asukasta/km2.

Vesitysesitys on paljon parempi kuin yleiskaava. Ainakin Pirkkolan kohta pelastuu. Se ei kuitenkaan riitä. Koko keskuspuiston pitää pelastua vallan mielivallalta. Valtuustolla on hyvä tilaisuus näyttää riippumattomuutensa.



Urbaanissa ympäristössä saattaa olla tilaa myös syksyn lehdille ja niitä sirotteleville suurille puille. Pääsin sittenkin Tallinnan ihaniin puistoihin. Niitä ei uhkaa kilpailu eikä metropolismi. Ei edes kaksoiskaupunki Helsinki.

7 kommenttia:

  1. Kannattaakohan tästä yleiskaavasta niin kovin paljon huolissaan olla. Kysessäähän on ns. pikselikaava. Rajat määräytyvät vasta asemakaavoituksessa. Yleiskaavahan ohjaa vain asemakaavojen laatimista ja on yleispiirteinen.
    Yleiskaavan ja asemakaavan oikeusvaatimuksellahan on iso ero.

    VastaaPoista
  2. Moi Pentti, ja terveisiä Riikasta, jossa minunkin pitää lähteä kohta lasten kanssa katsomaan puistoja.

    Lääkärikadun kallioille en halua rakentamista minäkään. Ajattelen asiaa niiden osalta kuitenkin niin, että kaikkia taisteluita ei voi voittaa kerralla. Ne kalliot olivat rakentamisaluetta viime yleiskaavassa, ja niin ne ovat tässäkin. Ja viime yleiskaavan perusteellakaan ei rakennettu, joten asiaan palataan asemakaavaa tehtäessä.

    Siksi tässä vaiheessa keskityimme muuttamaan tuota Pirkkolan ja Maunulan kohtaa. Siellä kun muutos on suurempi ja yleiskaavan kannalta merkittävämpi - ja siis olisi ollut vaikeampi onnistua asemakaavavaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskuspuisto alkaa Lääkärinkadun pohjoispuolelta. Se on upea alue laakeita kallioita ja harvaa mäntymetsää. Virkistysaluetta parhaimmillaan. Pikseleita on merkitty myös Mannerheimintien rakennusten pohjoispuolelle aina Steiner-koulun urheilukentälle asti. Muistaakseni tuo alue on ainakin pääosin asemakaavassa puistoa. En näe mitään syytä, minkä vuoksi sellainen alue pitäisi merkitä yleiskaavassa rakentamisalueeksi. Panen kuitenkin mielihyvin merkille lupauksesi taistella jatkossa alueen rakentamista vastaan.

      Poista
  3. Kaksi asiaa, isompi ensin ja pienempi sitten. Sitä bulevardia ei tulla tekemään ilman taloja, mm. siksi että sekä taloudellisesti että poliittisesti on käytännössä mahdotonta saada sitä läpi: Montakohan ääntä valtuustossa saisi ehdotus jossa käytetään 100-150 miljonaa euroa Hämeenlinnanväylän muutamisen kaduksi, ilman että hyötypuolella on juurikaan asuntoja ja tuloja niiden tonteista? Jos vastustaa kaikkea rakentamistaä motarin itäpuolella, vastustaa käytännössä myös bulevardia. Tuotakin mieltä voi olla, tykkää sitten motarista tai sen varren puista, mutta tuo on se mitä siinä käytännössä ollaan mieltä.

    Pienempi asia: Lääkärinkadun varsi ei tosiaankaan kiinnosta suuremmmin juuri ketään, ei minuakaan, koska kyse on muutamasta talosta joista on jäkätetty suuntaan tai toiseen niin kauan kuin muistan. Valtuusto ja lautakunta päättänee tästä taas joskus jotain, mutta ei tämä nyt mikään yleiskaavatason asia ole.

    VastaaPoista
  4. Et kai ole Pena kaatanut Keskuspuiston kaikkia puita, kun on kovin lattanan näköinen noiden kolmiulotteisten talojen rinnalla.

    VastaaPoista
  5. Pena, revit hyvin rikki tuon Männistö-Kivekäs ns. kompromissin. Heräsi kuitenkin kysymys, minkä takia täytyy yleensäkään etsiä asiassa kompromissia kokoomuksen kanssa. Valtuuston pienryhmät, vasemmistoliitosta alkaen, ovat Keskuspuiston koskemattomuuden kannalla. Niillä on yhteensä 30 valtuutettua. Tarvitaan vielä 13 lisää, jotta saadaan enemmistö 43 ääntä. Vihreillä on 19. He siis ratkaisevat Keskuspuiston kohtalon. Jos he asettuvat Keskuspuiston säilyttämisen kannalle, se voittaa. Nyt kun vihreät ovat saaneet poliittista painoa päätöksenteossa, nähdään, mihin sitä käytetään.

    VastaaPoista
  6. Vihreäthän istuvat tässä yleiskaavakäsittelyssä tukevasti kahdella jakkaralla.Pitäisi kannattaa kaupunkibulevardeja ja samalla vastustaa keskuspuistoon kajoamista. Yhtälö ei vain toimi, ristiriita on liian suuri. Rakennusoikeutta vähentämällä keskuspuistoa säästämällä kustannukset karkaa käsistä. Hanke ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava.
    Kahden korttelin levyisenä ja rinnakkaiskadulla varustettu rakennussysteemi lohkaisee aika leveän siivun keskuspuistosta.
    Näitä kaupunkien suunnitelmien käsittelyjä 40 vuotta seuranneena ja lausuntoihin vastineita antaneena paistaa tässä yleiskaavassakin läpi vanha tuttu asia. Valtuuston päätös on hyvin tulkinnanvarainen ja ympäripyoreä, joka mahdollistaa sitten jatkosuunnittelussa melkein mitä tahansa. Pikselikaavalla vielä yleiskaavan yleispiirteisyyttä korostetaan.
    Kuvaavaa on Pajamäen kommenti, luontoarvot huomioidaan ja kosketaan keskuspuistoon mahdollisimman vähän. Lattea fraasi, jota viljellään politiikassa paljon.
    Mielenkiintoinen on myös kaavaselostuksessa maininta, moottoritien melualueet otetaan rakennuskäyttöön. Näin keskuspuisto rauhoitetaan melulta.
    Tämä yleiskaavahan vaikuttaa kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin.
    Kaavassa puututaan seudulliseen tieverkkoon. Bulevardisointi aiheuttaa äkkimuutoksia kaupunkien rajoiklla, kun nopeus pudotetaan 50 km/h. Ei ihme, jos kaikki ympäristökunnat , ely ja liikennevirasto vastustaa bulevadisointia. Kaavan sisältö on myös pahasti puutteellinen. Siinä ei ole juurikaan tutkittu ilmanlaatua,melua ja liikenneturvallisuusongelmia puhumattakaan liikenteen sujuvuutta ja jakeluliikenteen sujuvuutta ja aikakustannuksia, Kyllähän tällaisia bulevardeja voidaan rakentaa, mutta miten katutilassa ja asuntojen parvekkeilla tullaan toimeen. Nämä ongelmat tiestetaan laajasti, mutta poliittisissa piireissä ne vaietaan kuoliaaksi, eikä niihin puututa poliittisissa keskusteluissä

    VastaaPoista